Kesä 2007 ja juuri valmis ylioppilas. Minulla oli kohtuu hyvät paperit ja sukulaiset kyselivät suunnitelmia. Moni oletti aivan väärin ja luuli minun hakevan johonki kategoriassa lääkis/oikis jne. Teemu oli muuttanut jo alkuvuodesta Turkuun asumaan ja päätin itsekin pakata ensimmäistä kertaa kamani kotikodista ja lähteä sinne. Kesä meni töissä ja miettien mitä tehdä. Hain jälkihaussa Turun Ammatti-instituutin pukuompelijalinjalle ja pääsin. Hain myös Halikkoon ja Mynämäkeen vastaaviin oppilaitoksiin ja pääsin. Valitsin kuitenkin ensimmäisen, sillä asuttiin n. 400m koululta. Kävin vuoden pukuompelija linjaa ja tiesin heti mitä halusin opiskella: Vaatetusalaa. Ompelin ks. vuoden aikana enemmän vaatteita kuin ikinä, mutta suurimman osan kouluajan ulkopuolella.
Tämä on siis minun taustani ennen Vestonomiksi hakemista ja vastaa kysymykseen tarviiko olla valmis pukuompelija ennen sinne hakemista – Ei tarvitse. Itselleni vuosi teki selväksi mitä haluan ja antoi hyvät valmiudet, mutta en usko, että se ratkaisi sisäänpääsyä. Kouluun voi siis aivan hyvin hakea ilman mitään vaatetusalan koulutusta, mutta helpompaa se on jos tietää asioita alalta. Samoja asioita voi kuitenkin opetella itsekseen ja tätä minä olen tehnyt niin kauan kuin muistan. En ole koulussa oppinut esim. ompelusta montaakaan asiaan vaan itse kokeilemalla/äitiltä neuvoa kysymällä. Meidän alan kirjoja on sen verran vähän, että jokainen jaksaa koluta nekin läpi ennen pääsykokeita jos haluaa huippu valmistautumisen. “Vaatetusalan käsikirja” ja “Ammattina Vaate” ovat semmoiset perusoppaat, jotka voin nyt tässä erikseen mainita, jos joku kirjastoon tämän jälkeen suuntaa.
Päätin siis hakea keväällä 2008 opiskelemaan Vaatetusalaa. Kamppailin TaiK / AMK -kysymyksen parissa pitkään, mutta totesin, etten ehdi tekemään molempia ennakkotehtäviä. Hain opiskelemaan Vaatetusalaa vielä silloiseen Stadiaan nykyiseen Metropoliaan ja ihan vaan intuition saattelemana. Meillä tuntui olevan hyvin samanlaiset ennakkotehtävät, kuin mitä sen jälkeisinäkin vuosina on nähty.
Omista tehtävistä olen ottanut muutamat kuvat ennen lähettämistä. Olen ilmeisesti jollain tasolla tietänyt jo silloin bloggaavani jossain vaiheessa ja kirjoittavani tästä aiheesta :D Joka tapauksessa tässä niitä nyt on. En lähde erityisemmin purkamaan, ettei koulun puolelta tule sapiskaa vinkkien antamisesta (en kyllä tiedä olisiko se edes kiellettyä?).
Näillä tehtävillä irtosi se haluttu pääsykoe-paikka ja voi sitä riemua. Niin, riemuitsin kuin hullu vaikka olin päässyt vain pääsykokeisiin. Jotain vinkkiä, jos näihin tehtäviin nyt pitää antaa, niin tehkää mielummin liikaa kuin liian vähän. Se ainakin todistaa, että olette miettineet asioita ja osaatte kertoa mitä tekisitte jos vastaava tehtävä tulisi oikeasti eteen. Mitään ei kannata jättää sen varaan, että “kyllä ne tajuu tän tästä”. Itse kirjoitin vielä pieniä lisäselvennyksiä, jottei mikään jäisi epäselväksi.
Ja niille, jotka nyt panikoivat etteivät osaa piirtää niin no worries :D olin ehkä surkein piirtäjä ikinä ja pääsin sisään kouluun. Olen omasta ja toivottavasti muidenkin mielestä kehittynyt tässä ja minulle on muodostunut oma tyyli piirtää ja kuvittaa asioita/ihmisiä. Piirtämistaitoni riittävyyttä panikoin myös pääsykokeissa. Minulla ei ollut nimittäin mitään hajua mitä niiltä odottaa.
Olen täällä aikaisemminkin kertonut, mutta toistetaan nyt vielä, mitä kaikkea noihin kaksipäiväisiin kokeisiin kuuluu. Meillä ainakin oli erilaisia tehtäviä, jotka olivat jakautuneet vähän koulussa opetettavien aineiden mukaan.
Yhdessä tehtävässä tuli suunnitella vaatteita, kuvittaa ne ja valita niihin sopivat materiaalit tarjolla olevista materiaalinäytteistä. Eli vähän samantapainen kuin ennakkotehtäväkin. Tässä piti kuitenkin piirtää vaatteita ihmisten päälle. Tämä tehtävä mittasi vaatteiden sopivuutta annettuun käyttötarkoitukseen, vaatteiden toimivuutta ja esteetiikkaa, juurikin niitä pelättyjä kuvitustaitoja ja materiaalituntemusta. Tässä tehtävässä myönnän hikoilleeni eniten ikinä :D se oli myös muistaakseni pisin tehtävä ja aika meinasi silti loppua kesken.
Eli jos pääsette kokeisiin, niin muistakaa katsella kelloa ja suunnitella ajankäyttö. Itse asiassa sitäkin mitataan tässä. Meidän koulussa nimittäin suunnitelutehtävät tuntuvat aina olemaan erittäin tiukka aikatauluisia ja ne vaativat todellista fyysista ja psyykkistä kestävyyttä.
Toinen isompi tehtävä oli muotoilla nuken päälle asu. Siinä katsottiin miten hyvin vaatteen muoto saatiin toteutettua ja toimisiko se käytännössä. Itselleni tämä tehtävä olisi ollut haastava, ellei muotoilua olisi opetettu Turussa pukuompelulinjalla. Tiesin miten aloittaa ja tehdä mm. muotolaskokset jne. Siinä vaiheessa, kun 20 ihmistä laitetaan pieneen huoneeseen tekemään yhtä aikaa tätä tehtävää ja näet koko ajan mitä muut tekevät, voi iskeä pienoinen paniikki. Pitää vain uskoa siihen omaan juttuun ja antaa muiden tehdä omia. Tässäkin aika on todella rajallinen ja pitää olla suht nopea. 
Kaksi seuraavaa tehtävää eivät niin oleellisesti liittyneet vaatteisiin, mutta ovat ehkä eniten tuottaneet kysymyksiä myös täällä blogin puolella. Kyllä, siellä on tai ainakin oli “matikan” ja “äikän” testit, jotka eivät todellakaan olleet ainakaan minulle mitään hikeä nostattavia kokemuksia. Matikassa naureskelin ja laskin helposti ne muutamat prosenttilaskutehtävät mitä siinä kysyttiin. Tämä oli kai pieni osoitus siitä mitä tuleman pitää mm. yrityslaskennan kursseilla. Kuulin muuten, että syksyllä alkavassa uudistetussa Vestonomi-koulutuksessa on yhä enemmän pakollisia markkinointi-opintoja. Minusta tämä on hyvä, tiedä sitten teistä. Mutta palaan itse opiskeluun seuraavassa postauksessa.
Äidinkielen taitoja mittaavassa tehtävässä luettiin lehtiartikkeli alasta ja siihen piti aika perinteiseen lukio-äikkä-tyyliin kirjoittaa jonkilainen vastausteksti/argumentaatio yms. Tässä varmaan haettiin valmiutta kirjoittaa opinnäytetyö, jota tämän tekstin allekirjoittanut juuri parhaillaan väsäilee.
Viimeinen ja ehkä se pelottavin pääsykokeiden osa oli haastattelu. Jäätävä tilanne, jossa opettajia istuu rivissä. Sinulle esitetään tiukkoja kysymyksiä alasta ja omista suunnitelmistasi ja motivaatiostasi. Jos nyt näkisin opettajani vastaavassa tilanteessa ei varmasti pokka pitäisi :D meidän opettajat on yleisesti ottaen tosi rentoja ja kivoja, mutta tuo haastattelutilanne oli kuin pahin Shark tank ikinä.
Vinkkinä siihen: LUKEKAA MITÄ OPINNOISTA SANOTAAN OPINTO-OPPAASSA. Ainakin minulta tentattiin tiesinkö tosissaan mitä vestonomiopiskelu on jne. Luulin opiskeluhaaveeni kaatuneen siihen, kun minulta kysyttiin mikä minua erityisesti kiinnosti. Kerroin haluavani opiskella suunnittelua. Sain kivakan vastauksen, että sitten minun olisi pitänyt hakea TaiKiin.
No tästä aiheutuneet hikipisarat olivat turhia. Pääsin sisään ja olen saanut opiskella suunnittelua aivan niin paljon kuin alunperin halusinkin :) Sisään pääsi kokeissa olleista 15 ja muutama muu tuli luokalle aikaisemmin sisäänpäässeiden joukosta. Kaikki rankattiin pisteiden mukaan ja oletettavasti eniten pisteitä saaneet pääsivät sisälle. Prosentuaalinen osuus on aika pieni ja ei pidä harmistua, jos ei ekalla pääse. Suosittelen kuitenkin hakemaan uudestaan, jos tämä tuntuu omalta jutulta. Vuoden voi käyttää vaikka ammattikoulussa, kuten minä. Nyt ei kuitenkaan mietitä sitä vaihtoehtoa, vaan minä toivotan omasta puolestani tasapuolisesti tsemppiä kaikille, jotka tänä vuonna sisään aikovat yrittää!
Kirjoitan toisen osan itse opiskeluista, mutta jos teillä on nyt jotain kysyttävää tähän liittyen niin laittakaa niitä kysymyksiä tähän postaukseen. Kokoan tämän ja sitten sen seuraavan osan kysymyksistä vielä kolmannen postauksen, jossa vastailen kysymyksiinne. Siinä pitäisi olla sitten hyvä paketti kaikille asiasta kiinnostuneille :)
ps. muistakaa, että minun pääsykokeista on 4 vuotta aikaa ja niissä on voinut tapahtua muutoksia. Jos joku uudemmista Vestonomiopiskelijoista osaa korjata jo jotain niin korjatkaa!
pps. pahoittelen tätä jäätävää ja köyhää kuvitusta tässä :D minulta ei noilta ajoilta löydy niin monia kuvia, enkä viittynyt laittaa lainakuvia sekoittamaan tilannetta.
